Viittomat voidaan asettaa semioottiselle jatkumolle (kuvio 1). Leksikaaliset viittomat ovat viittomia, joiden muoto ja merkitys ovat suhteellisen muuttumattomia, ja jotka muodostavat sanakirjojen ytimen. Osittain leksikaalisissa viittomissa jotakin osaa viittomien rakenteessa pystytään muuntelemaan kontekstin avulla, ja tämä muuntelu vaikuttaa viittoman kokonaismerkitykseen. Osittain leksikaaliset viittomat jakautuvat edelleen osoittaviin ja kuvaileviin viittomiin. Ei-leksikaaliset viittomat ovat käsillä ja muilla kehon osilla tuotettuja eleitä. Yksittäisen viittoman paikka jatkumolla ei ole loppuun asti määrätty: tilanteesta riippuen viittoma voi muuttaa luokkaansa.
Toinen tapa jaotella viittomia on käyttää sanaluokkajakoa, joka perustuu viittomien kieliopilliseen käyttäytymiseen. Suomalaisen viittomakielen pääsanaluokat ovat nominaali ja verbaali. Nominaalit ovat viittomia, jotka viittaavat asiaan tai esineeseen ja jotka esimerkiksi aloittavat täydellisen yksinkertaisen väitelauseen (ks. esimerkit kuvion 1 yläosassa). Verbaalit ovat viittomia, jotka koodaavat tilaa tai tekoa ja jotka eivät koskaan aloita rakenteeltaan täydellistä yksinkertaista lausetta (ks. esimerkit kuvion 1 alaosassa). Ei-leksikaalisille viittomille ei ole mielekästä määrittää sanaluokkaa.
Selvitä itse!
Lataa Snowfrog-aineisto ja ELAN-ohjelma koneellesi, ks. ohjeet https://youtu.be/4h6oOuwQcKw ja https://youtu.be/tJ4LRqlc0qU
Määritä ELANissa käsittelyalueeksi sijainti, johon Snowfrog-aineiston tallensit (ks. alku videosta https://youtu.be/TjA3TiraiWU).
Avaa sitten ELANin hakuvalikko (ks. video https://youtu.be/528OJfZPuks) ja tee seuraavat tehtävät.
1. Mikä on merkitysglosseilla, kuvailuglosseilla, osoitusglosseilla ja muilla määrittelemättömillä tavoilla koodattujen viittomien suhteellinen osuus koko aineistossa?
2. Mikä on nominaalien, verbaalien, osoitusten ja määrittelemättömien viittomaluokkien suhteellinen osuus koko aineistossa?
Vinkki: Tee hakuja välilehdellä Single Layer Search. Muuta Mode-rivin kolme asetusta muotoihin Annotation – case sensitive – regular expression. Valitse riviksi vuorotellen S-glossi_1 ja S-glossi_2.
Hakulausekkeet ovat seuraavat: .+ (kaikki annotaatiosolut), \b[n v x]\_[^k\_] (merkitysglossatut viittomat), \_k\_ (kuvailuglossatut viittomat), \bn\_ (nominaalit), \bv\_ (verbaalit) ja \bOS (osoitukset). Merkitse muistiin osumien (hits) määrä ja laske prosentit.
Lisätietoa: www.kielipankki.fi
Lähteet
JANTUNEN, T. (2018). Viittomakielet hybridisysteemeinä: hämärärajaisuus ja epäkonventionaalisuus osana viittomakielten rakennetta. Puhe ja kieli 38(3), 109–126.