Deaf Studiesin ensimmäinen aalto yritti tarkasti määritellä kuurojen yhteisöä, kuurojen kulttuuria ja kuurojen identiteettiä. Deaf Studiesin toisen aallon perustana on ollut sen sijaan yhteisölähtöinen lähestymistapa. Toisen aallon tutkimuksissa ei myöskään enää vertailla kuuroja kuuleviin.

Viimeiset vuosikymmenet ovat kuitenkin tuoneet muutoksia kuurojen yhteisöön. Kuurojen koulut ovat muuttuneet, kuurojen yhteisön sisällä diversiteetti on laajentunut, polut kuurojen yhteisöön vaihtelevat, virtuaaliset ja kansainväliset kontaktit ovat lisääntyneet ja lisäksi yhä enemmän kuulevat opiskelevat viittomakieliä. Esimerkiksi Salonen (2017) on teoksessaan kuvaillut tarkasti omaa matkaansa kuurojen yhteisön jäseneksi. Jokainen meistä voi samaistua tähän matkaan ainakin osittain, mutta matkastamme ja kokemuksistamme löytyy myös eroavaisuuksia.

Tutkimuksen lähestymistavan muuttumisella on ollut seurauksensa. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on lähestytty kuurojen yhteisöä enemmän sen sisältä käsin, mikä on vaikuttanut yhteisöä koskevien määritelmien uudelleen tarkasteluun ja sen pohjalta myös uusien käsitteiden syntyyn.

Toisen aallon Deaf Studiesin tutkimus on kiinnostunut esimerkiksi seuraavista asioista: 1) millä tavoin kuurot elävät tässä maailmassa (ontologia), 2) millä tavoin kuurot ihmiset ajattelevat, oppivat ja perustelevat eli ollaan kiinnostuneita kuurojen ihmisten ajattelutavoista ja -prosesseista (epistemologia), 3) kuinka kuurot ihmiset näkevät tämän maailman (diskurssi). Ensimmäisen aallon kuuro ja kuulevien vertailun seurauksena määritelmät yhdenmukaistivat joukon ihmisiä samaan muottiin. Toisen aallon tutkimuksesta saadaan aikaan laajempaa ja syvempää tietoa kuurojen ihmisten diversiteetistä, jonka myötä saadaan uutta tietoa.

Kuurot eivät ole pelkästään kuuroja. Baumann (2008) on toimittanut ensimmäisiä kuurojen yhteisön diversiteettiä käsittelevän kokoomateoksen, jossa kuurous on linkittynyt mm. perhe-elämään, kansalaisuuteen, etnisyyteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai yhteiskuntaluokkiin. Kuurojen yhteisön jäsenet koostuvat siis useista erilaisista yksilöistä, joiden taustat voivat olla hyvinkin erilaisia.

Ensimmäiset Deaf Studies tutkimukset ovat syntyneet Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, eli länsimainen ajattelutapa on ollut näissä hallitseva. Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa käsite ’kuurojen kulttuuri’ ei välttämättä ole samanlainen. 2000-luvulle tultaessa Deaf Studies tieteenala on alkanut kiinnittää huomiota enemmän muihin maanosiin länsimaailman ohella. Globalisaation lisäksi Deaf Studies on laajentanut tutkimustaan kuurojen ihmisten kansainvälistymisellä, kuurojen liikkuuvuudella ja sosiaalisilla verkostoilla niin fyysisesti kuin verkossa.