Viittomakielissä täydellinen transitiivilause sisältää vähintään kolme viittomaa, joista kaksi ilmaisee osallistujia ja yksi tekoa. Viittomaluokaltaan osallistujia ilmaisevat viittomat ovat nominaaleja (TYTTÖ, POIKA) ja tekoon viittaava viittoma on verbaali (KATSOA). Lauserakenteen tarkastelussa nominaalit erotellaan edelleen aktiivisempaan (A) ja passiivisempaan (P) nominaalijäseneen. Transitiivilauseen viittomajärjestyksestä voidaan siis puhua A:n, P:n ja verbaali V:n järjestyksenä.

Suomalaisen viittomakielen transitiivilauseiden tyypillisin järjestys on AVP. Tämä tarkoittaa, että alussa kuvitelemasi tilanne viitotaan tyypillisimmin lauseella TYTTÖ KATSOA POIKA. Myös järjestyksiä APV ja PAV käytetään, mutta ne eivät ole lainkaan yhtä yleisiä kuin AVP. Myös muissa viitotuissa ja puhutuissa kielissä AVP on yleinen järjestys. Se on perusjärjestys myös suomen kielessä.

Viitottaessa lauseista jää usein pois nominaalisia elementtejä. Esimerkiksi lause TYTTÖ KATSOA POIKA saattaa ilmetä rakenteellisesti vajaana joko muodossa TYTTÖ KATSOA (AV) tai KATSOA (pelkkä V). Elementtien poisjättö eli omissio on mahdollista, koska viittojan toiminta (esim. viittoman KATSOA suuntaaminen kohti kuviteltua kohdetta) ja lausetta ympäröivä muu teksti (esim. aiemmin ilmaistu puheenaihe ”tyttö” tai ”poika”) antavat vihjeitä merkityksen tulkintaan.