3. Viittomajärjestys
Kuvittele tilanne, jossa ”tyttö katsoo poikaa”. Tässä tilanteessa on mukana kaksi osallistujaa, joista toinen on aktiivisempi (tyttö) ja toinen passiivisempi (poika). Tilanteessa aktiivisempi osallistuja tekee jotakin (katsoo) passiivisemmalle osallistujalle. Kuvittelemasi tilanne voidaan kielentää lauseella, ja kahden osallistujan tilannetta koodaava peruslausetyyppi on transitiivilause. Maailmassa on erilaisia tilanteita ja kielissä näin ollen myös erilaisia lausetyyppejä. Toteava transitiivilause on kuitenkin erityisasemassa, sillä sitä käytetään kielten tyypillisimmän sana- tai viittomajärjestyksen tarkasteluun.
Viittomakielissä täydellinen transitiivilause sisältää vähintään kolme viittomaa, joista kaksi ilmaisee osallistujia ja yksi tekoa. Viittomaluokaltaan osallistujia ilmaisevat viittomat ovat nominaaleja (TYTTÖ, POIKA) ja tekoon viittaava viittoma on verbaali (KATSOA). Lauserakenteen tarkastelussa nominaalit erotellaan edelleen aktiivisempaan (A) ja passiivisempaan (P) nominaalijäseneen. Transitiivilauseen viittomajärjestyksestä voidaan siis puhua A:n, P:n ja verbaali V:n järjestyksenä.
Suomalaisen viittomakielen transitiivilauseiden tyypillisin järjestys on AVP. Tämä tarkoittaa, että alussa kuvitelemasi tilanne viitotaan tyypillisimmin lauseella TYTTÖ KATSOA POIKA. Myös järjestyksiä APV ja PAV käytetään, mutta ne eivät ole lainkaan yhtä yleisiä kuin AVP. Myös muissa viitotuissa ja puhutuissa kielissä AVP on yleinen järjestys. Se on perusjärjestys myös suomen kielessä.
Viitottaessa lauseista jää usein pois nominaalisia elementtejä. Esimerkiksi lause TYTTÖ KATSOA POIKA saattaa ilmetä rakenteellisesti vajaana joko muodossa TYTTÖ KATSOA (AV) tai KATSOA (pelkkä V). Elementtien poisjättö eli omissio on mahdollista, koska viittojan toiminta (esim. viittoman KATSOA suuntaaminen kohti kuviteltua kohdetta) ja lausetta ympäröivä muu teksti (esim. aiemmin ilmaistu puheenaihe ”tyttö” tai ”poika”) antavat vihjeitä merkityksen tulkintaan.
Totea itse!
Lataa Snowfrog-aineisto ja ELAN-ohjelma koneellesi, ks. ohjeet https://youtu.be/4h6oOuwQcKw ja https://youtu.be/tJ4LRqlc0qU
Määritä ELANissa käsittelyalueeksi sijainti, johon Snowfrog-aineiston tallensit (ks. alku videosta https://youtu.be/TjA3TiraiWU). Avaa sitten ELANin hakuvalikko (ks. video https://youtu.be/528OJfZPuks) ja tee seuraavat tehtävät.
1. Miten tyypillistä on, että lause koostuu pelkästään verbaalista tai pelkästään nominaalista?
2. Kumpi ilmaistaan aineiston lauseissa tyypillisemmin ensin, nominaali vai verbaali?
Vinkki: Tee hakuja välilehdellä Single Layer Search. Muuta Mode-rivin kolme asetusta muotoihin Annotation – case sensitive – regular expression. Valitse riviksi vuorotellen Lause_1 ja Lause_2.
Hakulausekkeet ovat seuraavat: .+ (kaikki annotaatiosolut), \Av\_\S+\z (vain verbaalin sisältävät lauseet), \An\_\S+\z (vain nominaalin sisältävät lauseet), \bn\_.+\bv\_ (lauseet, jotka sisältävät vähintään yhden nominaalin ja vähintään yhden verbaalin ja joissa nominaali ilmaistaan ennen verbaalia) ja
\bv\_.+\bn\_ (lauseet, jotka sisältävät vähintään yhden verbaalin ja vähintään yhden nominaalin ja joissa verbaali ilmaistaan ennen nominaalia). Merkitse muistiin osumien (hits) määrä ja laske prosentit.
Lisätietoa: www.kielipankki.fi
Lähteet
JANTUNEN, T. (2017). Fixed and NOT free: Revisiting the order of the main clausal constituents in Finnish Sign Language from a corpus perspective. SKY Journal of Linguistics 30, 137–149.